Työsuojelu on ensimmäinen kansainvälisesti levinnyt
henkilöstötoiminto – alkujaan teollisuudesta jo 1700-luvulta Isosta Britanniasta.
Suomessa Vuonna 1889 annettiin keisarin asetus Teollisuusammateissa olevain työntekijäin
suojelemisesta. Asetus ei tähdännyt yksinomaan työntekijöiden fyysisen
turvallisuuden turvaamiseen, vaan myös taloudellisten ja henkisten asioiden
huomioon ottamiseen. Siinä pätkä työsuojelun historiaa suoraan Wikipedian
sivuilta.
Oma perspektiivini työsuojeluun ja sen toimintatapojen
tutkimiseen on viisi vuotta, siis Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa
tutkimussarjan pituinen. Tutkimuksessa olemme kartoittaneet vuosittain tehtäviä
turvallisuusohjeistoja, työolojen kehittämistoimia ja työhön perehdyttämistä,
sekä tarkemmin ergonomian, sekä tapaturmien määrän ja syiden analysointia.
Tällä kysymyskokonaisuudella olemme saaneet riittävän kuvan työsuojelun
toimintatavoista – jotka ovat pysyneet samalla tasolla koko viiden vuoden ajan.
|
Kuva 1. Työsuojelun toimintatapojen arviointien keskiarvot
eri toimialoilla vuosina 2009-14.
|
Kuva 1 osoittaa todellakin sen, että työsuojelun tilanne on
pysynyt samana vuosien 2009-14 aikana. Taso on hyvä, arviointien keskiarvot
ovat toimialoilla 75 – 85 %:n tasolla. Jotain perinteet ilmeisesti vaikuttavat,
kun teollisuuden arvioinnit ovat korkeimmat kaikista toimialoista. Vastaavasti
alhaisimmat arvioinnit saavutti liike-elämän palvelujen toimiala. ”Eihän
siisteissä sisätöissä mitään voi tapahtua” lienee peruste tälle muita hieman
heikommalle tasolle.
Yksi osa-alue kartoitetuissa työsuojelun toimintatavoissa on
tapaturmien syiden analysointi. Tätä kysyttiin kysymyksellä ”Miten usein
tapaturmien analysointia tehdään?”, ja vastausvaihtoehdot olivat ”ei lainkaan”,
”jossain määrin” ja ”riittävästi”. Kuva 2 vetää yhteen tapaturmien syiden
analysoinnin toimintatavat eri toimialoilla koko vuosien 2009-14 aineiston
mukaan.
|
Kuva 2. Tapaturmien syiden analysoinnin toimintatapojen
jakaumat eri toimialoilla, vuosien 2009-14 aineiston mukaan.
|
Kuva 2 osoittaa, että toiminnan laadussa on selkeitä
kehittämiskohteita. Liike-elämän palveluissa ja kunta-alalla vain puolet
organisaatioista tekee tapaturmien syiden analysointia riittävästi – siis
organisaation henkilöstövastaavan tai toimitusjohtajan vastaamana.
Teollisuudessa vastaava luku on 79 % - teollisuudessakin joka viiden työpaikka
analysoi tapaturmien syyt huonosti. Kehittämistä siis on – vaikka kokonaisuus
on hyvällä tasolla.
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen heijastuu myös työsuojeluun
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen peruselementit
(tavoitteet, mittarit, vastuut, jne) selittävät myös työsuojelun tasoa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvä kokonaisuuden johtaminen heijastuu
työsuojelun hyvään tasoon. Tästä analyysista on esimerkkinä kuva 3.
|
Kuva 3. Työsuojelun toimintatapojen arviointien keskiarvot
hyvinvoinnin mittareiden ja johdon strategiatyön työhyvinvointipainotusten
mukaan jaetuissa ryhmissä.
|
Kuvan 3. tulkinta on selkeä: kun organisaatio on asettanut
strategiselle hyvinvoinnille mittarit, heijastuu se työhyvinvoinnin parempana
tasona. Kyse ei ole siis syy-seuraussuhteesta, vaan siitä että mittareiden
asettaminen on yksi johdon toiminto joka kuvaa hyvää ja kokonaisvaltaista
työhyvinvoinnin johtamista. Vastaavasti työhyvinvoinnin huomioon ottaminen
johdon strategiatyössä kuvaa toiminnan laatua, ja se heijastuu työsuojelunkin
hyvänä tasona.
Vuonna 2014 kartoitettiin myös läheltä piti...
Tänä vuonna työsuojelun kartoitukseen lisättiin läheltä piti
–tilanteiden seurantajärjestelmän olemassa olon kysymys. Kyseinen
seurantajärjestelmä oli 67 %:lla organisaatioista, aktiivisimpina teollisuuden
(84 %), kuljetuksen (74 %) ja rakentamisen toimialat (71 %). Ylivoimaisesti
vähiten läheltä piti –tilanteita seurattiin liike-elämän palveluissa, joissa
vain 32 % organisaatioista oli ao. järjestelmän tehnyt – ”eihän sitä siistissä sisätyössä mitään tapahdu…”.
Eri työsuojelun toimintatavat korreloivat vahvasti keskenään
– käytännössä siis organisaatio hoiti työsuojelun asioita joko kaikkia hyvin
tai kaikkia huonosti. Tämä näkyy myös tapaturmien syiden analysoinnin ja
läheltä piti –tilanteiden seurantajärjestelmän välillä. Mitä perusteellisemmin
tapaturmien syitä analysoitiin, sitä useammin myös läheltä piti –tilanteita seurataan.
|
Kuva 4. Läheltä piti -tilanteiden seurantajärjestelmä
tapaturmien syiden analysoinnin perusteellisuuden mukaan.
|
Työsuojelun kokonaisuus on siis varsin hyvällä tasolla – ja
on ollut sitä jo viiden vuoden ajan. Työsuojelu on selkeästi
työnantajavastuun alaista toimintaa, jolloin toimintatapojen arvio pitäisi olla
tasan 100 %. Näin on, kun kaikki perusasiat tehdään hyvin. Näiden johtamiseen
liittyvien toimintatapojen ohella jokapäiväinen työn laatu, sujuva toiminta ja
kaikkiin pieniinkin häiriötekijöihin puuttuminen tekee työsuojelusta
erinomaista.