Miten tulevaisuus heijastuu strategisen hyvinvoinnin johtamiseen?

Osana Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa –tutkimusta olemme vuosina 2009-14 kartoittaneet organisaatioiden tulevaisuutta - tarkemmin taloudellista tilaa seuraavien kahden vuodenaikana. Tutkimusta olemme tehneet tiimillä Ossi Aura, Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen, vuonna 2014 mukana oli myös Tomi Hussi. Inspiraation tähän blogitekstiin antoi tällä hetkellä vankkana vellova Suomen tulevaisuuden arvuuttelu. Halusin kurkistaa, miten tulevaisuuden näkymät vaikuttavat strategisen hyvinvoinnin johtamiseen.

Tulevaisuuden näkymät varsin kehnot

Käytin analyysiin koko tutkimussarjamme aineistoa vuosilta 2009-14 ja kuva 1 kertoo organisaatioiden tulevaisuusarviointienmuutokset vuosien varrella. Vuonna 2009 keväällä tulevaisuus näytti heikolta juuri edellisenä syksynä USA:ssa alkaneen ”taloussekamelskan” jälkeen. Vuosina 2010 ja 2011 tulevaisuus näytti paremmalta, kun taas vuosina 2012 ja 2014 tulevaisuuden näkymät heikkenivät. Tulokset mukailevat täysin Suomen taloustilanteen muutoksia.

Kuva 1. Taloudellinen tilanne seuraavan kahden vuoden aikana; vastausten jakaumat vuosina 2009-14 kaikkien organisaatioiden osalta.

Toimialoittain tulevaisuuden talousnäkymät ovat vaihdelleet niin paljon, että tulos on pakko esittää kuvan kera. Kuvasta 2 nähdään Suomen julkisen sektorin suorastaan surkea tilanne – valtion virastoista 15-20 % arvioi seuraavan kahden vuoden taloudellisen tilanteen hyväksi tai erinomaiseksi, kuntapuolella vaihtelu on suurempaa päätyen vuoden 2014 neljään prosenttiin. Tulos kuvastaa julkisen sektorin jatkuvaa juustohöyläämistä

Kuva 2. Organisaation taloudellisen tilanteen hyväksi tai erinomaiseksi seuraavan kahden vuoden aikana arvioineiden organisaatioiden osuudet eri toimialoilla vuosina 2009-14.

Kuva 2 osoittaa yksityisen sektorin puolella jopa yllättävän positiivista tulevaisuuden odottelua talouden kannalta. Trendi on kuvan 1 osoittaman mukainen, vuonna 2011 tulevaisuus nähtiin valoisimpana ja sen jälkeen arviot ovat heikenneet.

Miten valoisa tai synkkä tulevaisuudenkuva vaikuttaa hyvinvoinnin johtamiseen?

Kuvien 1 ja 2 yleiskatsauksen jälkeen pureuduin tulevaisuuden näkymien vaikutuksiin (tai vähintään yhteyksiin) strategisen hyvinvoinnin johtamiseen. Tässä analyysissa käytin pelkästään yksityisen sektorin aineistoa, koska julkisen sektorin aineisto oli vinoutunut – positiivisen tulevaisuuden odottajia oli vähän ja vastaavasti huonoon tulevaisuuteen uskoi suurin osa.

Kuva 3 esittää kokonaistuloksen tilanteesta; mitä paremmaksi tulevaisuuden taloustilanne nähtiin, sitä paremmin strategista hyvinvointia johdettiin. 

Kuva 3. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi ja sen osa-alueiden arvioinnit seuraavan kahden vuoden taloudellisen tilan arvion mukaan; yksityinen sektori.

Kuvan 3 tulkinta on suorastaan pelottava: mitä heikommalta tulevaisuus näyttää taloudellisesti, sitä huonommin hyvinvointia johdetaan johdon, HR:n ja esimiesten toimesta! Kirkasotsaisesti ajateltaessa tilanteen tulisi olla jopa täysin päinvastainen – kun talous on tiukkaa, tulisi strategiseen hyvinvointiin panostaa enemmän omilla (ilmaisilla) toimenpiteillä. Sehän ei nimittäin välttämättä maksa mitään, jos työhyvinvointi otetaan mukaan johdon strategiatyöhön tai esimiesten vastuisiin. Ilmeisesti huonot talousnäkymät lamauttavat kehittämisen ja asettavat johdolle saneeraus- tai pelastusmoodin päälle. Hyvä esimerkki tästä on työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä, josta esitys kuvassa 4.

Kuva 4. Työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä seuraavan kahden vuoden taloudellisen tilan arvion mukaan, yksityinen sektori.

Kuvan 4 tulos toistuu samanlaisena esimiesten koulutuksen ja kehityskeskustelujen osalta; mitä heikommalta tulevaisuus näyttää, sitä vähemmän panostetaan työhyvinvointiin näissä prosesseissa. ja kuten jo totesin, ilmainen panostaminen työhyvinvointiin olisi täysin mahdollista vaikka talous näyttäisikin kehnolta!

Huonot talousnäkymät vähentävät talousresursointeja

On ennalta arvattavaa, että yrityksen (aineisto siis edelleen yksityinen sektori) huonot talousnäkymät vaikuttavat kehittämisinvestointien määrään. Tämä nähdään erittäin selkeästi kuvan 5 tuloksista.

Kuva 5. Strategisen hyvinvoinnin resursoinnit (€/henk/v) eri osa-alueilla seuraavan kahden vuoden taloudellisen tilan arvion mukaan, yksityinen sektori.

Kuvasta 5 nähdään, että tulevan talouden arvio vaikuttaa vähiten työterveyshuollon investointeihin ja portaittain eniten henkilöstöetujen ja projektien investointeihin. Koulutuksessa käytetään eniten rahaa silloin, kun tuleva taloustilanne arvioidaan erinomaiseksi.

Mitä opimme tästä?

Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden taloustilanteen arviointi vaikuttaa kiusallisen paljon johdon, HR:n ja esimiesten toimintatapoihin strategisen hyvinvoinnin johtamisessa. Organisaation sisäiset toiminnat ovat ilmaisia – ei hyvä johtaminen maksa mitään, tai se ei maksa ainakaan yhtään enemmän kuin huono johtaminen. Rahallisten resursointien väheneminen (kuva 5) huonon taloustilanteen alla on sen sijaan ymmärrettävää.

Hyvä johtaminen vaatii ajatusta ja aikaahan ja ilmeisesti heikko talousnäkymä ”sulkee päältä pois” positiivisen kehittämisen moodin ja ajattelun. Näin asiaa on pakko tulkita, niin vastahakoista kuin se onkin. Ja ainut tapa muuttaa tämä on todistaa johdolle työhyvinvoinnin tärkeys – ja se vaatii tiukkoja taloudellisia perusteita tuottavuuden kehittymisen kautta.

Lataa tutkimus: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi