Määrääkö palvelutuottajan työterveyshuollon tason ja hinnan?

Osallistuin tänään (3.2.15) Työterveyshuollon Tulevaisuus –seminaariin Finlandiatalolla. Seminaarin ohjelmassa kartoitettiin eilistä ja tätä päivää, sekä maalattiin tulevaisuuden näkymiä varsin laajalla pensselillä. Yksi asia nousi esiin monessa alustuksessa – työterveyshuollon palvelutuottaja, onko se yksityinen, kunnallisen vai yrityksen oma työterveysasema. Alustajat esittelivät omia ratkaisujaan, mutta varoivat visusti ottamasta kantaa eri toimijoiden puolesta tai vastaan. Sitä en tee minäkään, esittelenpä muutamia perustuloksia – lähteenä jälleen Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarja, jota olen tehnyt yhdessä Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin kanssa.

Työterveyden palvelutuottajien osuudet tutkimusaineistossa

Kartoitimme vuosina 2012-14 työterveyspalvelujen järjestäjän ja saamassamme aineistossa 2/3-osaa organisaatioista käytti yksityisiä lääkäriasemia, 12 %:n ratkaisu oli kunnallinen palvelutuottaja ja 8 %:lla oli yrityksen oma työterveyshuolto. Loppu jakaantui muille palvelutuottajille (toisen yrityksen työterveysasema, muu palvelutuottaja tai yhdistelmä näistä). Saamamme jakauma noudatteli varsin hyvin Kelan tilastoja sillä poikkeuksella, että kunnallisen palvelutuottajan asiakkaita oli Kelan tilastoja vähemmän. Mutta näillä mennään vertailemaan palvelujen ja yhteistyön tasoa sekä kustannuksia.

Asiakkaat jakaantuivat eri palvelutuottajilla siten, että yksityisillä lääkärikeskuksilla oli kaikkia toimialoja ja kokoluokkia (asiakkaiden henkilöstömäärä keskimäärin 310 henkilöä), kunnan terveyskeskus palveli kuntaorganisaatioita (42 % asiakkaita), sekä yksityisen puolen pk-sektorin yrityksiä (asiakkaiden henkilöstömäärä 208 henkilöä). Työnantajan oman työterveysaseman asiakkaat olivat luonnollisesti isoja yrityksiä – joukossa oli myös muutamia kaupunkeja omien liikelaitosten kautta, sekä muutama varuskunta (henkilöstömäärä keskimäärin 1230 henkilöä).

Omat työterveysasemat toimivat hyvin, kunnan terveyskeskus kehnosti

Kun tarkasteltiin työterveyshuollon toimintatapoja asiakkaiden vastausten mukaan, päädyttiin kuva 1 mukaiseen kuvaan.

Kuva 1. Työterveyshuollon toimintatapojen kokonaisarvioinnin jakaumat palvelutuottajan mukaan; vuosien 2012-14 aineisto. Vaaka-akselilla palvelutuottajien kohdalla on sulkeissa työterveyden toimintatapojen kokonaisarvioiden keskiarvot.

Kuvan 1 tulos on saatu siten, että organisaatioiden HR-vastaavat tai toimitusjohtaja ovat vastanneet kahteentoista työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamista tai riittävyyttä koskeneeseen kysymykseen. Saadut vastaukset pisteytettiin ja muodostettiin kokonaisarvio työterveyden toimintatavoista. Tämä puolestaan jaettiin viiteen tasoluokkaan, joiden %-osuudet on esitetty kuvassa 1.

Kuvan 1 tulos on erittäin selkeä: yritysten oman työterveyshuollon toimintatavat ovat ylivoimaisesti parhaat ja kunnan terveyskeskuksen taas selkeästi heikoimmat. Tämä näkyy esimerkkinä kuvan 2. tuloksissa osatyökykyisten työssä selviytymisen ja kuntoutukseen ohjauksen sekä työhyvinvoinnin yksilö- ja ryhmätason edistämisen arvioinneissa.

Kuva 2. Työterveyden ennaltaehkäisevien toimintojen riittävyyden arviointien jakaumat palvelutuottajan mukaan.

Kuva 2 osoittaa, että yrityksen oman työterveysaseman toiminnoista annetaan hyvät arviot. 62 % vastaajista arvio toiminnat ”riittäviksi” osatyökykyisten työssä selviytymisen seurannassa, vastaava luku terveyden edistämisessä oli 48 %. Yksityisten lääkäriasemien luvut olivat 55 % ja 32 %, kun kunnan terveyskeskusten asiakkaista 30 % ja 18 % arvioivat toimintoja riittäviksi.
Mitä maksaa työterveyshuolto eri palvelutuottajilla?

Tutkimussarjassamme kartoitimme myös työterveyshuollon kustannuksista organisaation omavastuuta Kela –korvausten jälkeen. Saatujen vastausten mukaan vuonna 2012 kaikkien organisaatioiden keskiarvo oli 276€/henkilö ja vuonna 2014 303€/henkilö vuodessa. Palvelutuottajien mukaan summat olivat vuisien 2012 ja 2014 keskiarvoina seuraavat:

• yksityiset lääkäriasemat 331€/henkilö
• kunnan terveyskeskus 157€/henkilö
• yrityksen oma työterveysasema 237€/henkilö

Kyseiset keskiarvot olivat siis vastaajien ilmoittamia omavastuiden keskiarvoja, joista Kela –korvaus oli poistettu.

Yrityksen oma työterveysasema oli siten edullinen, vaikka toimintatavat olivat erinomaiset. Yksityiset lääkäriasemat toimivat hyvin hyvällä hinnalla ja kuntien terveyskeskukset toimivat välttävästi halvalla.

Mitä voimme tästä oppia?
Eri tavoin tuotetuissa työterveyspalveluissa oli selkeitä toiminnallisia ja rahallisia eroja. Yrityksen oman työterveysaseman toiminta voidaan suunnitella täysin yrityksen tarpeiden mukaan, jolloin toiminta on laadullisesti hyvää – mutta taloudellisesti edullista. Kunnan terveyskeskusten osalta tulkinta lienee se, että asiakkaan kanssa on sovittu toimintatavat, jotka määräävät kustannukset. On siis tehty – ainakin osalle asiakkaista – minimaalinen toimintasuunnitelma, jonka toteuttaminen on edullista – mutta toiminnallisesti riittämätöntä.

Yksityiset lääkäriasemat ovat toiminnallisesti melko lähellä yritysten omia työterveysasemia, mutta kustannuksiltaan korkeampia. Liiketoiminnan perusluonteen näkökulmasta tämä on itsestään selvä, työterveysyritysten tulee hankkia markkinasta rahat oman toiminnan kehittämiseen, uusiin investointeihin sekä luonnollisesti myös liiketaloudellisen voittoon. Näitähän liiketoiminnassa tavoitellaan, eikä sitä terveys-busineksessakaan tarvitse piilotella.

Tutkimussarjassamme emme erotelleen ennaltaehkäisevän ja sairaanhoidollisen toiminnan kustannuksia. Niinpä tuloksista ei voida päätellä näiden suhdetta ja mahdollisia eroja eri palvelutuottajien välillä. Niinpä tässä asiassa emme oppia tuloksista saa!

Yksi ajatus oppimiselle voisi olla se, että yritysten omien työterveysasemien ihmiset sparraisivat yksityisen ja kunnallisen puolen ihmisiä. Fokus olisi liiketoiminnan huomioon ottaminen työterveyshuollossa, siinähän yritysten omien terveysasemien ihmiset ovat asiantuntijoita. Näin työterveys voisi laajemmin ottaa askeleen lähemmäs liiketoiminnan tukemista työkykyriskien alentamisen ohella.

Lataa tutkimus: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi