Työsuojelussa koolla on väliä!

Istuin tänään 30.3.2015 lounaalla Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kehittämispäällikön Ville Saarikosken kanssa. Muistelimme menneitä, katsoimme tulevaisuuteen ja puhuimme yllättäen myös työasioista. Yksi esiin noussut asia oli työsuojeluorganisaatioiden hyödyntäminen työsuojelua laajemmassa kehittämistyössä. Hyvä lounas on aina blogin arvoinen!

Osana Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjaa olemme (Aura, Ahonen, Ilmarinen, Hussi) kartoittaneet työsuojelun perusasioiden toteuttamista erikokoisissa organisaatioissa seitsemällä eri toimialalla. Tutkimuksen raportoinnissa olemme jakaneet organisaatiot kolmeen kokoluokkaan (alle 50, 50-249 ja yli 250 henkilöä), mutta aineisto mahdollistaa tiheämmänkin kokoluokkien jaotelman.

Työsuojelulaki edellyttää työsuojelutoimikunnan perustamista niille työpaikoilla, joissa on vähintään 20 henkilöä töissä. Toisaalta työpaikalle tulee valita työsuojeluvaltuutettu, kun työntekijöitä on vähintään 10. Nämä raja-arvot luovat vertailukohdan lain hengen toteutumiselle: kehittyykö työsuojelutoiminta, kun työntekijöitä on 10 ja nähdäänkö vielä suurempi askel, kun henkilöstöä on 20. Tutkimusaineistomme antoi tähän analyysiin hyvän mahdollisuuden, aineistossa oli reilu 150 mikro-organisaatiota (alle 10 henkilöä) ja vastaava määrä pieniä (10-19 henkilöä) organisaatioita. Näistä organisaatioista 90 % oli yksityiseltä sektorilta.

Kuva 1. Työsuojelun perustoimintoja vuosittain tehneiden organisaatioiden %-osuudet eri kokoluokissa, vuosien 2009-14 aineistossa.

Kuva 2. Työsuojelun perustoimintoja vuosittain riittävästi toteuttaneiden organisaatioiden %-osuudet eri kokoluokissa, vuosien 2009-14 aineistossa.

Kuvat 1 ja 2 esittävät työsuojelun eri toimintojen aktiivisuuden eri kokoluokissa. Tarkempi analyysi osoitti, että mikroyritysten (alle 10 henkilöä) ja pienten yritysten (10-19 henkilöä) välillä ei tilastollisia eroja ollut; sen sijaan kun verrattiin 10-19 ja 20-50 henkilöä työllistäviä organisaatioita analysoitiin tilastollisesti merkitseviä eroja. Kyseiset erot nähtiin työsuojelun kokonaisarvioissa, työpaikan turvallisuusohjeissa, ergonomian tarkastuksissa ja työtapaturmien määrän seurannassa.

Näistä löydöksistä voidaan tulkita, että

·         työsuojeluvaltuutetun valinta (10-19 henkilön yritykset) ei tuottanut merkittävää kehitystä, mutta

·         työsuojelutoimikunnan valinta (20-50 henkilön yritykset) toi mukanaan selkeän kehitysaskeleen. Kuten kuvat 1 ja 2 osoittavat, tämä kehitys jatkui organisaation koon suurentuessa.

Mitä opimme tästä?

Tästä voi oppia sen, että jo kaikkein pienimmissäkin yrityksissä työsuojelulain henki toteutuu melko hyvin. Toki parannettavaa on, mutta esimerkiksi työhön perehdyttäminen tapahtuu mikroyrityksissä aivan samalla tehokkuudella kuin isommissakin. Työsuojelutoimikuntia ja –valtuutettuja voitaisiin käyttää nykyistä useammin työn ja työolojen kehittämisen rinnalla myös liiketoiminnan kehittämisessä. Sitähän toki työturvallisuus ja siihen liittyvät työn ja työolojen kehittäminen on, mutta jos ”liiketoiminnan kehittäminen” sanottaisiin ääneen ja sille asetettaisiin tavoitteet, tulisi siitä enemmän totta kuin nykyisin tulee.

Lataa tutkimus: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi