Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa –tutkimussarja on selvittänyt organisaatioiden toimintatapoja strategisen hyvinvoinnin kehittämisessä vuosina 2009-14. Yksi kartoitettu asia on ollut työhyvinvoinnin sisällyttäminen esimiesten koulutukseen. Vuosien 2009-14 aikana noin 60 % työnantajista oli sisällyttänyt työhyvinvoinnin ”kohtalaisesti” tai ”paljon” esimiesten koulutukseen. Toimialakohtaiset erot on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1. Työhyvinvoinnin huomioon ottaminen esimiesten
koulutuksessa - kohtalaisesti tai paljon vastanneiden %-osuudet eri toimialoilla;
vuosien 2009-2014 keskiarvo.
|
Eteenpäin on menty
viidessä vuodessa!
Kun tarkastellaan ilmiön kehittymistä vuosien 2009-14
välillä, löydetään erittäin positiivisia tuloksia. Kuvan 2. mukaan
esimieskoulutusten työhyvinvointipainotusta vahvasti painottaneiden
organisaatioiden osuus on kasvanut isoissa organisaatioissa neljänneksestä
lähes puoleen! Vastaavasti keskisuuressa kokoluokassa on noustu reilun 10 %:n
tasolta yli 20 %:iin. Pienimmässä kokoluokassa tulokset vaihtelevat melko
paljon.
Kuva 2. Työhyvinvoinnin huomioon ottaminen esimiesten
koulutuksessa - paljon vastanneiden %-osuudet eri kokoluokissa vuosina
2009-2014.
|
Esimieskoulutuksen
työhyvinvointipanostus tuo tulosta
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa
tutkimussarjassa olemme kartoittaneet strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuutta
kahdeksan osa-alueen kautta seuraavalla kysymyksellä: ”Hyvinvointityön tuloksellisuus. Miten arvioitte
yrityksenne hyvinvointityön tuottavuutta (tai hyötyä) eri osa alueilla? Vastausvaihtoehdot olivat: 1 = ei tietoa tuloksista, 2 = tulokset
negatiiviset, 3 = pysyneet samana, 4 = hieman positiiviset, 5 = erittäin
positiiviset. Kysymyksessä annetut osa-alueet olivat talous, työkyky, osaaminen,
terveys, ilmapiiri, esimiestyö, sitoutuminen ja yrityskuva. Esimieskoulutuksen
työhyvinvointipainotus oli yhteydessä eniten tuloksellisuuteen esimiestyön,
työkyvyn, ilmapiirin ja talouden kautta.
Kuva 3. Työhyvinvoinnin huomioon ottaminen esimiesten
koulutuksessa - heijasteita strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuuteen.
|
Kuvan 3 tulkinta on selkeä: kun työhyvinvointi otetaan vahvasti mukaan esimiesten koulutukseen, saadaan tuloksia laaja-alaisesti. Tulokset näkyvät itse esimiesten kyvykkyydessä, mutta myös työkyvyssä, ilmapiirissä ja myös taloudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa talouden kannalta seuraavaa: Niissä organisaatioissa, joissa työhyvinvointia ei ole otettu huomioon esimiesten koulutuksessa lainkaan, saadaan strategisen hyvinvoinnin taloustuloksia ”hieman positiivisia” 14 %:ssa ja ”erittäin positiivisia” 5 %:ssa. Vastaavasti skaalan toisessa päässä, organisaatioissa, joissa työhyvinvointia on otettu huomioon esimiesten koulutuksessa paljon, saadaan strategisen hyvinvoinnin taloustuloksia ”hieman positiivisia” 34 %:ssa ja ”erittäin positiivisia” 36 %:ssa. Erot ovat siis huikeita sen mukaan, miten vahvasti työhyvinvointi on ollut osa esimiesten kehittämistä.
Kokonaisuuden
kannalta voidaan tehdä seuraavat askelmerkit
- aseta strategiselle hyvinvoinnille liiketoimintaa tukevat tavoitteet
- määritä vastuut eri toimijoille noiden tavoitteiden saavuttamiseksi
- varmista eri ihmisten osaaminen heidän oman tavoitteen saavuttamisessa (=kouluta esimiehet)
- johda toimintaa, kerää mittareiden kautta tieto muutoksista, analysoi muutokset ja kehitä toimintaa
Lataa tutkimus: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti