Tavoitteen asettaminen on vaikeaa. Tähän tulkintaan päätyy,
kun tarkastelee tutkimussarjamme (Strategisen hyvinvoinnin johtaminen 2009-14)
tuloksia. Tämä vaikeus koskee se yleensä tavoitteiden asettamista, että eri
osa-alueiden tavoitteiden konkreettisuutta.
Vuosina 2009-14 tavoitteen strategiselle hyvinvoinnille (työhyvinvoinnille)
on asettanut 30-43 % organisaatioista- Luku on jatkuvasti noussut, mikä on
positiivista. Mutta se on edelleen pieni – miksi yli puolet organisaatioista EI
ASETA TAVOITTEITA työhyvinvointityölleen? Tavoitehan antaa suunnan ja maalin
koko työlle! Osin voi olla kyse käsitteellisestä epäselvyydestä –
tutkimuskyselyssä kysymys kuului tänä vuonna tarkalleen näin: ”Onko yrityksessänne asetettu
työhyvinvoinnille kirjalliset tavoitteet?” ja vastausvaihtoehtoja oli
kaksi: ”kyllä on tavoitteet” ja ”ei ole kirjallisia tavoitteita”. Ei
pitäisi olla kovinkaan epäselvää.
Organisaation henkilöstömäärän suhteen tavoitteen
asettaneiden osuus kasvoi – pienistä alle 50 henkilön organisaatioista
tavoitteen asetti noin 20 %, keskisuurista (50-249) noin 40 % ja suurista (yli
250 henkilöä) noin 60 %. Vuosittainen kehitys näkyy kuvasta 1.
Kuva 1. Strategiselle hyvinvoinnille tavoitteen asettaneiden
organisaatioiden osuus vuosittain eri yrityskokoluokissa.
|
Yleisen tavoitteen asettamisen ohella VIELÄ TÄRKEÄMPI ON TAVOITTEEN KONKREETTISUUS. Tätä konkreettisuutta on kartoitettu eri osa-alueiden tavoitteiden osalta lisäkysymyksellä, joka on selvennyksineen seuraava: ”Miten konkreettisia ovat organisaatiossanne asetetut työhyvinvoinnin TAVOITTEET eri osa alueilla? Sanallisella tavoitteella tarkoitetaan kuvailevaa tavoitetta, esim. "laatu paranee selkeästi". Numeraalinen tavoite on taas tarkempi, esim. "laatuindeksi paranee 3,8:sta 4,1:een". Ja vastausvaihtoehdot olivat ”ei tavoitetta”, ”sanallinen / laadullinen tavoite” ja ”määrällinen / numeraalinen tavoite”. Nämä kysyttiin siis erikseen kymmeneltä strategisen hyvinvoinnin osaa-alueelta, koska tavoitteiden erot ovat hyvin tyypillisiä eri osa-alueiden välillä.
Yksi elementti tavoitteet
konkreettisuudessa on sen mitattavuus ja seuranta. Jos tavoite on määrällinen
(esimiestyön kokemus nousee 3,6:sta 3,9:ään), on sen mitattavuus ja seuranta
mahdollista. Voidaan iloita tavoitteeseen pääsemisestä tai pohtia miksei siihen
päästy. Kuva 2 kertoo tylyä tarinaa – tavoitteiden asettaminen on melko
heikossa jamassa.
Kuva 2. Määrällisen tavoitteen asettaneiden organisaatioiden osuus vuosina 2010-14 niiden organisaatioiden osalta, jotka ovat työhyvinvoinnille tavoitteita asettaneet (34-43% organisaatioista). |
Kuvan 2 neljä kehnoa tulosta on saatu
strategisen hyvinvoinnin tärkeillä osa-alueilla. Ilmapiiri ratkaisee paljon
työviihtyvyydestä, esimiestyö on tärkeintä, Suomi menestyy osaamisen kautta –
ja työtä on tuunattava. Hyviä ajatuksia, mutta näiden tulosten mukaan vain
kevyttä puhetta. Yksi erittäin mielenkiintoinen seikka on osaamisen kehittämisen
tavoitteiden konkreettisuus – vain 18% tavoitteita asettaneista on tehnyt sen
oikein – kaikkien organisaatioiden joukosta tämä tarkoittaa 8 %:n osuutta. Olisiko
tällä yhteyttä koulutukseen panostettujen eurojen laskun kanssa? Palaan tähän tulevissa blogeissani!
Lataa tutkimusraportti: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti