Työelämä 2020 – työhyvinvoinnin ja terveyden johtaminen

Blogissani 20.10.14 (http://ossiaura.blogspot.fi/2014/10/miten-johdetaan-tyoelama-2020.html ) kävin läpi Työelämä 2020 –hankkeen menestystekijöitten toimintatapoja vuosilta 2009-2014. Nyt pureudun tarkemmin TYÖHYVINVOINNIN JA TERVEYDEN JOHTAMISEEN. Työelämä 2020 hankkeeseen voit perehtyä tarkemmin hankkeen nettisivuilla: www.tyoelama2020.fi .

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa -tutkimussarja antoi mahdollisuuden Työelämä 2020 menestystekijöitten toimintatapojen arvioimiseen vuosien 2009-14 aikana. Tämä arviointi tehtiin Työhyvinvointi ja terveys–menestystekijän osalta tutkimussarjassa käytettyjen muuttujien avulla seuraavasti:

Työhyvinvointi ja terveys

• Hyvinvointi johdon toiminnoissa; työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä, esimiesten koulutuksessa, jatko- ja täydennyskoulutuksessa, kehittämiskeskusteluissa, työaikojen ja järjestelyjen joustavuudessa, työkuormituksen säätelyssä sekä ikäjohtamisessa
• Esimiesten rooli ja toimintatavat työkyvyn ja työhyvinvoinnin osalta, siis vastuu alaisten työhyvinvoinnista, työhyvinvointi kehityskeskustelussa, sekä työkuormituksen valvonta ja työn organisoinnin kehittäminen
• Työterveyden toimintatapojen kokonaisarvio
• Terveellisten elämäntapojen toimintatapojen kokonaisarvio
• Työsuojelun toimintatapojen kokonaisarvio

Kokonaisuudessaan Työhyvinvointi ja terveys –menestystekijän toimintatapojen arviointi nousi vuoden 2009 46 %:sta vuoden 2015 55 %:iin. Kuvassa 1. on esitetty Työhyvinvointi ja terveys–menestystekijän viiden osa-alueen arvioinnit vuosina 2009-2014. Arvioinnin periaate on se, että täydellinen toimintatapa saa arvon 100 % ja mitään tekemätön toimintatapa taas 0 %.

Kuva 1. Työelämä 2020 hankkeen Työhyvinvointi ja terveys –menestystekijän eri osa-alueiden johtamisen toimintatapojen arvioinnit vuosina 2009-2014.

Kuvan 1 tulokset ovat mielenkiintoisia. Ensinnäkin Työhyvinvointi ja terveys –menestystekijän varsin hyvää kokonaisarviota nostavat työsuojelun ja nyt myös työterveyden toimintatapojen hyvä taso. Työsuojelun taso on pysynyt koko ajan samassa – vielähän se voisi kehittyä! Suuria puutteita on terveellisten elämäntapojen toiminnoissa ja esimiesten työhyvinvointityössä. Johdon toiminnoissa hyvinvointi on nostanut rooliaan viimeisen kahden vuoden aikana kiitettävästi. Työelämän kehittäminen työhyvinvoinnin ja terveyden kautta saa selkeän kokonaistulkinnan: LAKISÄÄTEISET TOIMINNAT OVAT HYVÄLLÄ MALLILLA, JOHDON ROOLI ON NYKYISIN JO HYVÄ, ESIMIESTEN ROOLI ON KASVUSSA, MUTTA VAJAVAINEN JA AKTIIVISET TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT TOIMINNAT OVAT ERITTÄIN HEIKOLLA TASOLLA.

Eri organisaatioiden kokoluokissa Työhyvinvoinnin ja terveyden kehittämisen erot ovat selkeä, mutta melko pienet. Kuva 2 antaa yleiskuvan kehityksestä.

Kuva 2. Työelämä 2020 hankkeen Työhyvinvointi ja terveys –menestystekijän toimintatapojen arviointi eri organisaatiokokoluokissa vuosina 2009-2014.

Eri toimialoilla strategisen hyvinvoinnin johtamisen toimintatavat eroavat melko paljon. Sama pätee myös tämän ilmiön johtamiseen, valtiotyönantajalla toimintatavat ovat parhaassa mallissa, heikoimmin luottamusta ja yhteistyötä johdetaan kuljetuksen ja rakentamisen toimialoilla.

 



 



Kuva 3. Työelämä 2020 hankkeen Työhyvinvointi ja terveys –menestystekijän toimintatapojen arviointi eri toimialoilla vuosina 2009-2014.

Työhyvinvoinnin ja terveyden varsin kokonaisvaltaisen arvioinnin mukaan kaikki toimialat olivat kehittyneet suhteellisesti saman verran. Eri osa-alueilla kehitys oli ollut parasta johdon ja esimiesten toimintojen osalta, myös työterveyden toiminnat ja organisaatioiden yhteistyö työterveyden kanssa oli kehittynyt hyvin. Työsuojelun toimintatavat olivat samalla tasolla koko ajan, kuten jo aikaisemmin todettiin. Kuljetuksen toimialan tasaisen kehittymisen taustalla on ainakin osittain kuljettajien koulutusdirektiivin mukanaan tuoma koulutus sivuvaikutuksineen.

Kun tarkastellaan (ja analysoidaan) työhyvinvoinnin ja terveyden toimintatapoja kokonaisuudessaan, löydetään jälleen strategisen hyvinvoinnin johtamisen perusteiden suuri vaikutus. Kun määritetään toiminnan sisällöt ja tavoitteet, kun tehdään suunnitelma ja käytetään mittareita, niin työhyvinvoinnin ja terveyden kehittämisen prosessit etenevät paremmin. Regressioanalyysin mukaan nämä tekijät selittävät 44 % Työhyvinvoinnin ja terveyden toimintatapojen vaihtelusta – suomeksi sanottuna ilman johtamisen peruselementtejä työhyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen on heikkoa! Tästä esimerkkinä kuvan 4 tulokset.



Kuva 4. Työelämä 2020 hankkeen Työhyvinvointi ja terveys –menestystekijän eri osa-alueiden johtamisen toimintatapojen arvioinnit vuosina 2009-2014 strategisen hyvinvoinnin johtamisen peruselementtien mukaan.

 

Kuvan 4 tulkinta on selkeä: jos johtamisen peruselementtejä ei ole, jää esimiestyön ja terveellisten elämäntapojen panos työhyvinvoinnille ja terveydelle nollaksi, johdon prosessit heikentyvät selkeästi, työterveys toimii puoliteholla ja työsuojelunkin toiminnat nitkahtavat. Vastaavasti toiminnan sisältöjen ja tavoitteiden asettaminen heijastuu huomattavasti parempiin toimintatapoihin. Nämä kehittyvät vielä hieman, kun otetaan käyttöön suunnitelmat ja mittarit. Ja tietysti mittarit mahdollistavat toiminnan vaikutusten mittaamisen. Ja kun mittarien tieto yhdistetään liiketoiminnan KPI:den kanssa, päästään analysoimaan toiminnan vaikuttavuutta. ja se on kova juttu, silloin kehittyy sekä liiketoiminta että työelämä.

Lataa tutkimus: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi