Työsuojelu – samalla tasolla viisi vuotta!

Työsuojelu on ensimmäinen kansainvälisesti levinnyt henkilöstötoiminto – alkujaan teollisuudesta jo 1700-luvulta Isosta Britanniasta. Suomessa Vuonna 1889 annettiin keisarin asetus Teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta. Asetus ei tähdännyt yksinomaan työntekijöiden fyysisen turvallisuuden turvaamiseen, vaan myös taloudellisten ja henkisten asioiden huomioon ottamiseen. Siinä pätkä työsuojelun historiaa suoraan Wikipedian sivuilta.

Oma perspektiivini työsuojeluun ja sen toimintatapojen tutkimiseen on viisi vuotta, siis Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjan pituinen. Tutkimuksessa olemme kartoittaneet vuosittain tehtäviä turvallisuusohjeistoja, työolojen kehittämistoimia ja työhön perehdyttämistä, sekä tarkemmin ergonomian, sekä tapaturmien määrän ja syiden analysointia. Tällä kysymyskokonaisuudella olemme saaneet riittävän kuvan työsuojelun toimintatavoista – jotka ovat pysyneet samalla tasolla koko viiden vuoden ajan.

Kuva 1. Työsuojelun toimintatapojen arviointien keskiarvot eri toimialoilla vuosina 2009-14.

Kuva 1 osoittaa todellakin sen, että työsuojelun tilanne on pysynyt samana vuosien 2009-14 aikana. Taso on hyvä, arviointien keskiarvot ovat toimialoilla 75 – 85 %:n tasolla. Jotain perinteet ilmeisesti vaikuttavat, kun teollisuuden arvioinnit ovat korkeimmat kaikista toimialoista. Vastaavasti alhaisimmat arvioinnit saavutti liike-elämän palvelujen toimiala. ”Eihän siisteissä sisätöissä mitään voi tapahtua” lienee peruste tälle muita hieman heikommalle tasolle.

Yksi osa-alue kartoitetuissa työsuojelun toimintatavoissa on tapaturmien syiden analysointi. Tätä kysyttiin kysymyksellä ”Miten usein tapaturmien analysointia tehdään?”, ja vastausvaihtoehdot olivat ”ei lainkaan”, ”jossain määrin” ja ”riittävästi”. Kuva 2 vetää yhteen tapaturmien syiden analysoinnin toimintatavat eri toimialoilla koko vuosien 2009-14 aineiston mukaan.

Kuva 2. Tapaturmien syiden analysoinnin toimintatapojen jakaumat eri toimialoilla, vuosien 2009-14 aineiston mukaan.

Kuva 2 osoittaa, että toiminnan laadussa on selkeitä kehittämiskohteita. Liike-elämän palveluissa ja kunta-alalla vain puolet organisaatioista tekee tapaturmien syiden analysointia riittävästi – siis organisaation henkilöstövastaavan tai toimitusjohtajan vastaamana. Teollisuudessa vastaava luku on 79 % - teollisuudessakin joka viiden työpaikka analysoi tapaturmien syyt huonosti. Kehittämistä siis on – vaikka kokonaisuus on hyvällä tasolla.

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen heijastuu myös työsuojeluun

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen peruselementit (tavoitteet, mittarit, vastuut, jne) selittävät myös työsuojelun tasoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvä kokonaisuuden johtaminen heijastuu työsuojelun hyvään tasoon. Tästä analyysista on esimerkkinä kuva 3.

Kuva 3. Työsuojelun toimintatapojen arviointien keskiarvot hyvinvoinnin mittareiden ja johdon strategiatyön työhyvinvointipainotusten mukaan jaetuissa ryhmissä.

Kuvan 3. tulkinta on selkeä: kun organisaatio on asettanut strategiselle hyvinvoinnille mittarit, heijastuu se työhyvinvoinnin parempana tasona. Kyse ei ole siis syy-seuraussuhteesta, vaan siitä että mittareiden asettaminen on yksi johdon toiminto joka kuvaa hyvää ja kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin johtamista. Vastaavasti työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä kuvaa toiminnan laatua, ja se heijastuu työsuojelunkin hyvänä tasona.

Vuonna 2014 kartoitettiin myös läheltä piti...

Tänä vuonna työsuojelun kartoitukseen lisättiin läheltä piti –tilanteiden seurantajärjestelmän olemassa olon kysymys. Kyseinen seurantajärjestelmä oli 67 %:lla organisaatioista, aktiivisimpina teollisuuden (84 %), kuljetuksen (74 %) ja rakentamisen toimialat (71 %). Ylivoimaisesti vähiten läheltä piti –tilanteita seurattiin liike-elämän palveluissa, joissa vain 32 % organisaatioista oli ao. järjestelmän tehnyt – ”eihän sitä siistissä sisätyössä mitään tapahdu…”.

Eri työsuojelun toimintatavat korreloivat vahvasti keskenään – käytännössä siis organisaatio hoiti työsuojelun asioita joko kaikkia hyvin tai kaikkia huonosti. Tämä näkyy myös tapaturmien syiden analysoinnin ja läheltä piti –tilanteiden seurantajärjestelmän välillä. Mitä perusteellisemmin tapaturmien syitä analysoitiin, sitä useammin myös läheltä piti –tilanteita seurataan.

Kuva 4. Läheltä piti -tilanteiden seurantajärjestelmä tapaturmien syiden analysoinnin perusteellisuuden mukaan.

 

 

Työsuojelun kokonaisuus on siis varsin hyvällä tasolla – ja on ollut sitä jo viiden vuoden ajan. Työsuojelu on selkeästi työnantajavastuun alaista toimintaa, jolloin toimintatapojen arvio pitäisi olla tasan 100 %. Näin on, kun kaikki perusasiat tehdään hyvin. Näiden johtamiseen liittyvien toimintatapojen ohella jokapäiväinen työn laatu, sujuva toiminta ja kaikkiin pieniinkin häiriötekijöihin puuttuminen tekee työsuojelusta erinomaista.

 

Lataa tutkimus: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi