Mikä maksaa työterveyshuollossa?

Työterveyshuollon kustannuksista puhutaan paljon – yleensä koetaan, että kaikki maksaa liikaa. Viimeksi asiasta keskusteltiin tänään asiakastilaisuudessamme - kiitos siis keskustelijoille blogi-inspiraatiosta! Strategisen hyvinvoinnin johtaminen 2009-2014 tutkimussarja antaa oivallisen datan asian tutkimiseen. Tekemäni analyysin jälkeen voin taas ylpeänä todeta: ”Minulla ei ole tässä asiassa mielipidettä, minulla on dataa!”.

Tutkimussarjamme on osoittanut, että työterveyden kustannukset ovat nousseet vuosien2009-14 välillä selkeästi. Samaan aikaan on kehittynyt työterveyshuollon toimintatapojen arviointi – siis asiakkaiden antama kokonaispalaute. Kuva 1. vetää yhteen nämä kaksi tietoa. Kuvan 1. tulkinta on selkeästi kaksiosainen: 1. työterveyshuollon toimintakustannukset ovat nousseet osin normaalin kustannuskehityksen takia, ja 2. kehittynyt toiminta tarkoittaa enemmän työtä ja enemmän kustannuksia.

Kuva 1. Työterveyden toiminnallisen arvion ja omavastuukustannusten keskiarvot vuosina 2009-14.

Työterveyshuolto on osa strategisen hyvinvoinnin johtamista. Toinen mielenkiintoinen analyysi on tämän kokonaisjohtamisen yhteys työterveyden toimintatapoihin ja kustannuksiin. Kuva 2. kertoo tulokset lähes 2000 organisaation osalta – kun kokonaisuutta johdetaan hyvin, toteutetaan työterveyshuoltoakin hyvin ja se maksaa enemmän kuin huonosti toteuttaminen.

Kuva 2. Työterveyden toiminnallisen arvion ja omavastuukustannusten keskiarvot vuosien 2009-14 aineistossa strategisen hyvinvoinnin johtamisen tasoluokissa.

 

Kuvassa 2 on siis vasemmalla akselilla työterveyden toiminnallinen arvio, joka vaihtelee 30 – 90 %:n välillä strategisen hyvinvoinnin johtamisen tasoluokissa. Oikealla akselilla on taas vastaavien ryhmien työterveyden omavastuukustannusten keskiarvot, vaihdellen 150-450€:n välillä.

Mitä työterveyden euroilla saa?

Työterveyden eurojen hyötyä voidaan parhaiten arvioida työhyvinvointityön tuloksellisuuden kautta. Tutkimussarjassa kysyttiin vuosina 2010-14 vastaajilta arvioida työhyvinvointityön tuloksellisuutta mm. työkyvyn kannalta. Vastaajat arvioivat siis, miten työkyvyn suhteen oli saatu tuloksia aikaan. Kuvassa 3. on yhteenveto tästä tuloksellisuudesta työterveyden toiminnallisten tasoluokkien mukaan.

Kuva 3. Työhyvinvointityön tuloksellisuus työkyvyn kannalta työterveyden toiminnallisissa tasoluokissa.

Kuvan 3. tulkinta on varsin selkeä, kun työterveyshuolto toimii hyvin, saadaan työkyvyssä hyviä tuloksia. Erityisesti ”tulokset kehittyneet kohtalaisen paljon” arviot olivat selkeästi yleisempiä työterveyden korkeimmissa tasoluokissa. Kokonaisuus – siis tulokset työkyvyssä – ei ole luonnollisesti pelkän työterveyshuollon varassa. Kun edelliseen kuvaan lisätään esimiesten toimintavastuu, päästään ”lopullisen totuuden” lähteille – noin kuvainnollisesti sanoen.

Kuva 4. Työhyvinvointityön tuloksellisuus työkyvyn kannalta työterveyden toiminnallisissa tasoluokissa sen mukaan, onko esimiehille määritetty vastuu alaisten työhyvinvoinnin edistämisessä.

  Kuvassa 4 vasemmalla esitetään tuloksellisuutta niissä organisaatioissa, joissa esimiehille on määritetty vastuu alaisten työhyvinvoinnissa. Oikealla ovat tulokset niille organisaatioille, joissa ao. vastuuta ei ole määritetty. Kuvan 4 tulkinta vahvistaa työterveyden ja asiakasorganisaation yhteistyön tärkeyttä, kun sekä työterveys että esimiehet toimivat saadaan hyviä tuloksia. Hyvä työterveyden toiminnallinen taso ja selkeät esimiesvastuut nostavat positiiviset tulokset työkyvyn kannalta 70-80 %:iin.

Yhteenvetona tämän viiden vuoden tutkimussarjan tuloksista voidaan sanoa, että yhteistyö työterveyden ja organisaation kesken on avain tuloksellisuuteen. Toisaalta strategisen hyvinvoinnin johtamisessa nähdään selkeä ketjutus: hyvä kokonaisuuden johtaminen heijastuu hyvään työterveyshuollon toimintaan. Hyvä työterveyden toiminta maksaa enemmän kuin huono toiminta.

Entäs sairauspoissaolot?

Sairauspoissaolot ovat työkykytoiminnan ja sen kautta myös työterveyden fokuksessa. Olen analysoinut työterveyden toimintatapojen ja sairauspoissaolojen yhteyksiä vuosittain ja nyt tänä vuonna viiden vuoden aineiston avulla. Ja yleensä aina tulos on nopeasti ajateltuna ”väärä” – työterveyden hyvä taso korreloi korkeimpiin sairauspoissaoloihin, eikä päinvastoin. Tuloksen tulkinta on kuitenkin luonnollinen; kun sairauspoissaolot ovat korkeat, niihin puututaan mm. työterveyden toimintoja tehostamalla. Nythän tähän kannustaa (jopa pakottaa) työterveyslain 30-60-90 sairauspäivän laukaisemat toimenpiteet.

Asiakaskohtaiset kokemukset ja hiljattain julkistettu Hoffmancon ”Työkykyjohtamisen benchmark tutkimus 2014” kertoo hyviä uutisia: työterveyteen panostamalla sairauspoissaolot saadaan laskemaan. Toki kokemus benchmark -tutkimuksesta ja asiakas-caseista korostavat koko organisaation toimintojen kehittämistä; erityisen tärkeää on vastuuttaa ja valmentaa esimiehet mukaan työkyvyn johtamiseen. Kokonaisuudessaan nämä kaksi toisistaan riippumatonta tutkimussarjaa päätyvät samaan lopputulokseen: määrätietoisella johtamisella ja aktiivisella yhteistyöllä saadaan työkyvyssä tuloksia aikaa.

Lataa Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 tutkimus: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi

Lataa Työkykyjohtamisen benchmark tutkimus 2014:

www.terveystalo.com/fi/Yrityspalvelut/Tyotulevaisuuspalvelut/Tyokykyjohtamisen-palvelut/