Yritysten kulttuuri- ja virkistystoiminta sekä henkilöstöjuhlat – osin villiä aluetta!

Osana Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjaa olemme selvittäneet myös kulttuuri- ja virkistystoiminnan toteuttamista ja henkilöstön aktiivisuutta siinä. Lisäksi on kartoitettu toimintaan käytetyt eurot.

Kulttuurin ja virkistystoiminnan tuki lisääntynyt selvästi

Viiden vuoden yhteenveto näyttää, että kulttuuri- ja virkistystoiminnan tuki on lisääntynyt selvästi. Syynä tähän on vuonna 2009 voimaan tullut muutos henkilöstöetujen verotuskäytäntöihin, jossa kulttuurin tukeminen rinnastettiin verottomana henkilöstöetuna liikunnan tukemiseen. Lisäksi yritysten käytössä olevat maksujärjestelmät ovat kehittyneet viime vuosien aikana. Kuva 1. vetää yhteen kulttuuri- ja virkistystoiminnan tuen ja henkilöstön aktiivisuuden vuosina 2009-14.

Kuva 1. Työnantajien tuki ja osallistumisaktiivisuus kulttuuri- ja virkistystoimintaan eri yrityskokoluokissa vuosina 2009-14.

Kuva 1. osoittaa, että kulttuuria tukemattomien organisaatioiden osuus on pienentynyt isoissa organisaatioissa 75 %:sta 31 %:iin. Vastaavat luvut olivat keskisuurissa organisaatioissa 72 % - 35 % ja pienissä 87 % - 51 %. Henkilöstön aktiivisuutta kartoittanut kysymys oli vuonna 2014 erilainen kuin aikaisempina vuosina, tämä aiheutti melko suuria muutoksia aktiivisuusryhmissä. Oleellisin tieto oli kuitenkin kulttuurin tukemisen selkeä lisääntyminen.

Kulttuuria, virkistystä ja henkilöstöjuhlia resursoitiin lähes 300M€:lla vuosittain

Kulttuuri- ja virkistystoiminnan taloudellista tuke kartoitettiin kysymyksellä, johon sisällytettiin myös henkilöstöjuhlat. Näin ”pelkkään” kulttuurin ja virkistystoiminnan tukemiseen käytetyt eurot jäivät hieman epätarkoiksi. Kokonaisuudessaan kulttuuriin ja henkilöstöjuhliin investoitiin vuosittain lähes 300M€, siis laskettuna koko työväestöä kohden. Toimialoittain suurinta tuki oli liike-elämän palveluissa ja kokoluokista pienet organisaatiot tukivat kulttuuria ja juhlia henkilöä kohden laskettuna selkeästi enemmän kuin keskisuuret ja suuret organisaatiot.

Kuva 2. Kulttuuri- ja virkistystoiminnan sekä henkilöstöjuhlien resursointi henkilöä kohden vuodessa eri toimialojen kokoluokissa, keskimäärin vuosien 2009-14 aikana.

Johtaminen lisäsi kulttuuri toiminnan aktiivisuutta – johtamattomuus taas juhlia!

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen eri elementit tehostavat eri osa-alueiden toimintaa – näin kävi myös kulttuuri- ja virkistystoiminnassa. Esimerkiksi ohjausryhmän aktiivinen toiminta heijastui suurempaan kulttuurin tukemiseen ja parempaan henkilöstön aktiivisuuteen. Kuva 3 osoittaa, että ohjausryhmän toiminta ja työhyvinvoinnin mittareiden käyttö heijastuivat kulttuuritoiminnassa varsin hyvään toimintatapojen arvioon, 55 %:iin. Ne organisaatiot, joissa ei ollut ohjausryhmää ja jotka eivät käyttäneet hyvinvoinnin mittareita, vastaava arvio oli 35 %. Kulttuuri- ja virkistystoiminnan sekä henkilöstöjuhlien kustannukset olivat täysin päinvastaiset – paremmin johdetuissa organisaatioissa resursointi oli keskimäärin 100 €:n luokkaa, kun huonommin johdetuissa organisaatioissa summa oli 120, jopa 180 € henkilöä kohden vuodessa. Looginen tulkinta on se, että ”johtamattomissa” organisaatioissa (siis työhyvinvoinnin kannalta johtamattomissa!) eurot käytetään henkilöstöjuhliin. Toimintatapojen ero huomioon ottaen, huonommin johdetuissa organisaatioissa kului noin sata euroa vuodessa enemmän henkilöstöjuhliin, kuin muissa, paremmin johdetuissa organisaatioissa.

Kuva 3. Kulttuuri- ja virkistystoimintojen toimintatapojen arviointi ja rahalliset resursoinnit työhyvinvoinnin ohjausryhmän ja mittareiden mukaan.

Kuva 3 osoittaa ensinnäkin sen, että hyvä työhyvinvoinnin johtaminen (mm. ohjausryhmä ja mittarit) heijastuvat kohtalaisen hyvään toimintatapojen arvioon, 49-55 %, kun vastaavat luvut heikommin johdetuissa organisaatioissa olivat 35 ja 49 %. Ja kuten jo edellä mainittiin, huonompi johtaminen oli. yhteydessä suurempiin juhlapanostuksiin. Olisiko näin, että muuten huonoa työhyvinvoinnin johtamista halutaan kompensoida henkilöstöjuhlilla – vai vaatiiko henkilöstö juhlia - kun mitään muuta ei ole? Oli miten oli, henkilöstöjuhlat ovat tärkeä osa työyhteisön rakennepääoman vahvistamista ja puolustavat paikkaansa taloudellisesti kovinakin aikoina.

Lataa tutkimus: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi